Olemme suunnitelleet uuden hajautettuun energiantuotantoon perustuvan mallin, jolla voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisätä selvästi uusiutuvan energian käyttöä Helsingissä.

Uudessa mallissa investoitaisiin vaiheittain biopolttoaineiden lisäämiseen lämmöntuotannossa.

Suunnitelmamme pohjautuu kehitysohjelmaamme kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, jonka tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Aiemmin olemme kehitysohjelman puitteissa selvittäneet uuden voimalaitoksen rakentamista Vuosaareen ja biopolttoaineiden käytön lisäämistä Hanasaaressa ja Salmisaaressa.

Tavoitteidemme saavuttamiseksi näemme parhaana vaihtoehtona ratkaisun, jossa panostetaan ensimmäisessä vaiheessa lämmöntuotantoon biopolttoaineilla.

Samalla haetaan mahdollisuuksia mm. aurinkolämmön, geotermisen lämmön ja lämpöpumppujen hyödyntämiseen laajamittaisesti ja huomioidaan muutokset asiakkaiden energiankäytössä. Lopullisesti asiasta päättää Helsingin kaupunginvaltuusto.

Salmisaareen ja Vuosaareen biolämpölaitos

Uuden mallin ensimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin Salmisaareen pellettilämpölaitos, joka korvaisi nykyisen öljykäyttöisen lämpölaitoksen. Laitoksen teho olisi noin 100 MW. Uusi lämpölaitos olisi mahdollista ottaa käyttöön jo vuonna 2017 ja se tuottaisi 25 000 kerrostalokaksion tarvetta vastaavan määrän lämpöä.

Seuraavaksi toteutettaisiin suuri biolämpölaitos Vuosaareen ja mahdollisesti myös toiselle paikalle. Laitokset käyttäisivät polttoaineenaan pellettiä ja/tai haketta, mahdollisesti myös biohiiltä.

Hajautettu toteutusmalli mahdollistaisi hyvin erilaiset energiatehokkuusratkaisut sekä uudet lämmöntuotantoratkaisut, joita voisivat olla tuottamassa meidän lisäksemme myös esimerkiksi kiinteistöjen omistajat.

Helen

Suunnittelemamme uusi ratkaisu toteuttaisi päästövähennys- ja uusiutuvan energian tavoitteemme. Vaihtoehto on yhdeltä osalta kaupunginvaltuuston energiapoliittisten linjausten vastainen, sillä siinä korvataan yhteistuotantoa lämmön erillistuotannolla. Yhteistuotannon määrän lasku jäisi kuitenkin suhteellisen vähäiseksi.

Helsingin kaupunki voisi päättää Hanasaaren yhteistuotantovoimalaitoksen toiminnan lopettamisesta 2020-luvun alkupuolella, kun riittävä lämmöntuotantokapasiteetti on varmistettu.

Vaihtoehtoja vertailtu monesta näkökulmasta

Olemme arvioineet eri vaihtoehtoja niin ympäristövaikutusten kuin taloudellisten ja teknistenkin vaikutusten näkökulmasta. Kaikki selvittämämme vaihtoehdot ovat taloutemme kannalta raskaita. Uusi ratkaisu olisi kokonaiskustannuksiltaan alhaisin – sen edellyttämät investoinnit ovat noin 360 miljoonaa euroa.

Energiamarkkinat ja toimintaympäristömme ovat murroksessa. Niihin liittyvien suurten epävarmuuksien takia paras vaihtoehto olisi ottaa käyttöön erilaisia uusiutuvan energian ratkaisuja vaiheittain ja joustavasti, jolloin voimme paremmin huomioida myös uudet innovaatiot.

Pohjana tehokas kaupunkienergia

Uuden ratkaisun pohjana on tehokas ja monipuolinen kaupunkienergiajärjestelmämme, joka muodostuu energiatehokkaasta sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen yhteistuotannosta sekä hukkaenergioiden mittavasta hyödyntämisestä.

Järjestelmän ansiosta energiantuotantomme hiilidioksidipäästöt ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta 1990 lähtien, vaikka tuotannon määrä on kasvanut 45 prosenttia.

Jatkamme edelleen aurinkoenergiaan panostamista. Myös energian varastointia ja kysyntäjoustopalveluiden kehittämistä jatketaan.

 

Lue lisää tiedotteesta