Salmisaaren voimalaitosHelsingin Energian sähkön ja lämmön tuotannon rakennetta ohjaa pyrkimys maksimaaliseen toimitusvarmuuteen, kohtuulliseen energian hintaan ja vähäisiin ympäristövaikutuksiin. Näiden kaikkien tekijöiden tulee kohdata, kun mietitään uusia energiaratkaisuja.

Uusiutuvan energian osuutta energianhankinnastamme voimme kasvattaa mm. hankkimalla lisää vesivoimaa, kuten olemme tehneet tänä vuonna.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä keskeisin tekijä on kaupungin lämmitykseen käytettävien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla. Muutoksia on siis tapahduttava myös kaupungin rajojen sisällä.

Iso kaupunki, suuri energiantarve

Luonteenomaista Helsingin energiantuotannolle ovat suuret volyymit: kaupunki on suuri, niin myös polttoainevirrat. Biomassan kuljettaminen kaupunkialueelle ja käsittely ydinkeskustassa sijaitsevilla laitosalueilla on haasteellista. Kaupunkirakenteen tiivistyessä ja voimalaitosten tilan samalla pienentyessä, on biopolttoaineen käsittely puuhakkeen muodossa keskustan voimalaitostonteilla todettu mahdottomaksi.

Puuhake vaatii 8,5-kertaisen tilan kivihiileen nähden, jotta saadaan sama määrä energiaa. On siis käytettävä biojalosteita, joiden energiatiheys on merkittävästi korkeampi ja tilantarve siis pienempi. Puupelletissä kosteus on alhaisempi ja puu on puristamalla tiivistetty pienempään tilaan. Silti esimerkiksi Hanasaaren kivihiilivaraston korvaaminen saman energiasisällön puupellettivarastolla vaatisi noin kolmen Hartwall-areenan tilavuuden.

Vaatimus energian toimitusvarmuudesta kuitenkin edellyttää meitä varastoimaan polttoainetta siten, että pidämme kaupungin lämpimänä kaikissa olosuhteissa, myös polttoaineen logistisissa häiriötilanteissa kylmimpinäkin talviviikkoina. Tästä syystä haluamme säilyttää mahdollisuuden polttaa ja varastoida hiiltä laitoksilla. Biopolttoaineiden varastointi edellyttää puolestaan omat varastonsa laitosalueilla.

Muutosten järkevä hinta?

Olemme tutkineet mahdollisuutta polttaa biomassaa keskustan voimalaitoksilla, Hanasaaressa ja Salmisaaressa, yhdessä kivihiilen kanssa. Kohtuullinen määrä pellettiä, 5–7 prosenttia, onnistuu melko pienin muutostöin ja olemmekin aloittamassa jatkuvan pelletin rinnakkaispolton loppuvuonna 2014.

Olemme myös selvittämässä mahdollisuutta nostaa pelletin osuus hiilikattiloissa 40 prosenttiin, jolla täyttäisimme kaupungin meille asettamat päästövähennys- ja uusiutuvan energian velvoitteet vuonna 2020 siinä tapauksessa, että Vuosaareen ei päätetä rakentaa uutta monipolttoainevoimalaitosta. Hanasaaren ja Salmisaaren laitoksiin jouduttaisiin tekemään suurempia muutosinvestointeja, jotta näin suuri biomassaosuus voitaisiin toteuttaa.

Mahdollisesti käyttäisimme myös pidemmälle jalostettuja biopolttoaineita, kuten ns. mustaa pellettiä, joka on energiatiheydeltään perinteistä valkoista puupellettiä parempi. Tosin tällaisia lämpökäsiteltyjä pellettejä ei ole ainakaan vielä kaupallisesti saatavilla. Ja jos joskus onkin, hinta on luonnollisesti korkeampi.

Voimalaitosinvestoinnit ovat pitkäikäisiä

Tutkimme siis biopolttoaineiden lisäämiseksi Helsingissä kahta polkua: uutta monipolttoainevoimalaitosta Vuosaareen ja pelletin seospolttoa hiilen rinnalla kivihiililaitoksissa. Uudella laitoksella voitaisiin hyödyntää halvempia biopolttoaineita: mm. puuhaketta sekä jonkin verran peltoenergiaa. Investointi uuteen voimalaitokseen olisi merkittävä.

Pienemmillä investoinneilla selvittäisiin, kun poltettaisiin puupellettiä vanhoissa kivihiilikattiloissa. Silti vaadittaisiin investointeja polttoaineen käsittelyyn ja varastointiin sekä muutoksiin itse voimalaitoksessa. Mitä suurempi pellettien osuus olisi, sitä suuremmat olisivat vaadittavat investoinnit. Pienemmän investointikustannuksen vastapainoksi seospolttovaihtoehdossa käytettävien pellettien polttoainehinta on uuden voimalaitoksen käyttämää haketta korkeampi.

Huomioitavaa on, että investoinnit voimalaitoksiin ovat pitkäikäisiä, useita kymmeniä vuosia. Vaihtoehtojen kokonaistaloudellisuus on siis arvioitava huolellisesti ja niissä on huomioitava investointi- ja käyttökustannukset koko elinkaaren ajalta.

Nämä valinnat, Vuosaaren monipolttoainevoimalaitoksen ja Hanasaaren ja Salmisaaren bio-osuuden merkittävän kasvattamisen välillä, tehdään tämänhetkisen aikataulun mukaan kaupunginvaltuustossa vuonna 2015. Siihen mennessä me Helsingin Energiassa teemme päätöksenteossa tarvittavat teknis-taloudelliset selvitykset: mitä eri vaihtoehdot energiateknisesti tarkoittavat ja mitkä ovat niiden kustannukset.