Muistelen kaiholla mahtavaa kesäpäivää, jolloin kävimme puolisoni kanssa nautiskelemassa pyörälenkillä. Mukavaa päivää jatkoimme auringosta iloiten rannalla, mutta kotiin palatessa mieleeni hiipi epätoivo tulevasta yöstä – miten kuuma yöstä tulisi?

Varsin moni uudisrakennus valmistuu nykyisellään ilman kunnollista jäähdytys- tai viilennysratkaisua. Rakennusmääräykset ovat viime vuosina kiristyneet suhteellisen vauhdikkaasti, eikä niissä suoranaisesti vielä puututa asuntojen viilentämiseen.

Katri Valan puistossa

Rakentamismääräyskokoelma kyllä ohjeistaa asuntojen kesäajan huonelämpötilaa: lämpötila ei saa ylittää 27 asteen jäähdytysrajan arvoa enempää kuin 150 astetuntia kesä-elokuun välisenä aikana. Astetunti on tietyn lämpötilan ja ajan tulo. Esimerkiksi kahden asteen ylitys viiden tunnin ajan on yhtä kuin 10 astetuntia (°Ch).

Olen päässyt omakohtaisesti todistamaan, että uudet asunnot suunnitellaan aika lailla rajoille täyttämään kyseiset arvot. Asun vuonna 2014 valmistuneessa talossa, joka nykymäärittelyiden mukaisesti luokitellaan C-energialuokkaan. Muutaman vuoden kokemuksella olen huomannut, että erityisesti kesän lämpimimpinä aikoina asunto ei tunnu jäähtyvän rauhallisia yöunia varten mitenkään, vaikka asuntoa yrittäisi tuulettaa myöhäiseen iltaankin asti. Astetunteja en ole ainakaan vielä lähtenyt mittaamaan.

Uni kärsii kuumassa

Asuntojen lämpeneminen on todellisuutta myös vanhemmassa rakennuskannassa. Aiemmin asuimme kantakaupungissa 1920–1960-luvun välillä rakennetuissa kivitaloissa, joissa tilanne ei ollut oikeastaan kovinkaan paljon parempi. Kesällä asunto kuumeni niin kuumaksi, että nukkuminen ei aina onnistunut.

Helenin teettämä tutkimus osoittaa, että en ole ongelman kanssa yksin. Moni vastaaja myöntää, että uni kärsii lämpimillä ilmoilla. Moni myös kokee, että asunnossa on kuumalla kelillä raskas olla. Toki koskaan ei ole huono asia, jos meitä suomalaisia saa ajettua välillä myös ihmisten ilmoille ja luontoon, mutta mielestäni tätä ei tulisi kuitenkaan tehdä terveyden ehdoilla.

Kaukojäähdytys helsinkiläisten helpotus

Haluamme herätellä ihmisiä ajattelemaan jäähdytystä ennemminkin elämänlaatua parantavaksi välttämättömäksi hyödykkeeksi. Autojen ilmastointi koettiin aiemmin lisävarusteeksi, mutta nykyisin se on välttämätön perusvaruste.

Helsinkiläiset ovat jäähdytysasioita ajatellen onneksi varsin hyvässä asemassa. Tiheästi asutettu pääkaupunkimme nimittäin jäähtyy enenevässä määrin Helenin kaukojäähdytyksen avulla.

Kaukojäähdytys on vaivaton ja energiatehokas jäähdytysratkaisu, joka lisää asuinviihtyvyyttä kaikissa kiinteistöissä. Kaukojäähdytys synnyttää huomattavasti vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin perinteinen kiinteistökohtainen jäädytys. Kaiken tämän lisäksi saamme hyödynnettyä kiinteistöissä kerätyn aurinkoenergian kaukolämmön tuotannossa.

Ylikuuma asunto voi olla asukkaalle jopa terveysriski. Olemme törmänneet useampaan uuteen kiinteistöön, jossa jäähdytysratkaisut nousevat harkintaan jopa ensimmäisen talossa asutun vuoden jälkeen. Kaukojäähdytys tietenkin toimii ratkaisuna myös vanhemmissa kiinteistöissä. Haluaisimmekin haastaa kaikki rakennusalan toimijat rakentamaan meille entistä parempia ja erityisesti viihtyisämpiä asuntoja.

 

Tiesitkö tämän jäähdytyksestä?

  • Jäähdytystä tarvitaan ympäri vuoden, ei vain kesällä. Mitä tiukemmiksi energiatehokkuustoimenpiteet muuttuvat, sitä enemmän jäähdytystäkin tullaan tarvitsemaan. Jäähdytystarve tulee kasvamaan noin 35 prosenttia aiemmasta, sillä talojen eristäminen tarkoittaa samalla sitä, että tiloissa syntynyt lämpö ei pääse ulos.
  • Ihminen säteilee lämpöä keskimäärin noin 100 watin teholla. Talossa myös esimerkiksi sähkölaitteet lisäävät jäähdytyksen tarvetta.
  • Helen kerää kaukojäähdytyksen avulla auringon lämmittämien kiinteistöjen lämpöenergiaa talteen ja hyödyntää sen uusiutuvan kaukolämmön tuotannossa.

 

Mitä mieltä rakennusalan ammattilaiset ovat? Lue lisää vastuullisuuden merkityksestä rakentamisessa.