Energiantuotannon ympäristövaikutuksista puhuttaessa suurin huomio on yleensä siinä, että miten paljon ja millä tavalla sitä energiaa tuotetaan. Tässäkin blogissa suurin osa teksteistä käsittelee sitä.

Vähintään yhtä tärkeä, ja usein myös nopeampi ja kustannustehokkaampi, tapa hillitä ilmastonmuutosta on energiansäästö. Ilman sitä tuotantoon tehdyiltä satsauksilta putoaa pohja pois.

Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) arvion mukaan energiatehokkuuden osuus ilmastomuutoksen hillinnässä on peräti 50 prosenttia, kun uusiutuvien energialähteiden osuus siitä on vain 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Miksi sitten tuotanto on mediaseksikästä ja energiansäästö koetaan usein tylsäksi ja minimalistiseksi toimenpiteeksi? Energiansäästö muistetaan kyllä nykyään mainita, mutta suuret satsaukset puuttuvat.  Koostuuko se tosiaan liian pienistä puroista ja onko eri osapuolia liikaa?

Otsikolla Megawateista negawatteihin yritän tietoisesti pistää tuotannon eli megawatit ja kulutuksen eli negawatit samalle viivalle. Ehkä uusien kiinteistökohtaisten aurinko- ja tuulivoimaloiden yleistymisen kautta myös energiansäästö saa ansaitsemansa huomion. Pientuotantohan koetaan kiinteistön näkökulmasta katsottuna oikeastaan energiansäästönä, koska esimerkiksi aurinkopaneelin omistajat tarvitsevat vähemmän kiinteistön ulkopuolista ostoenergiaa.

Miten negawatteja tuotetaan?

Helsingin Energia haluaa olla vakavasti otettava toimija myös negawattien synnyttämisessä. Uudistunut ja laajentunut energianeuvonta pureutuu energian loppukäyttöön ja tarjoaa myös uusia energiaratkaisuja. Kaikessa tulee kuitenkin muistaa, että ympäristö hyötyy vain, jos energiatehokkuus toteutuu koko energiaketjussa.

Suomessa asumiseen ja etenkin asuntojen lämmitykseen kuluu paljon energiaa. Esimerkiksi valitsemalla Helsingissä kaukolämpö lämmitysratkaisuksi tai kaukojäähdytys jäähdytysratkaisuksi saadaan jo melkoisesti negawatteja aikaiseksi. Ja riippumatta lämmitysratkaisusta on hyvä muistaa, että yhden asteen lämpötilan lasku tarkoittaa 5 prosentin säästöä lämmityskustannuksista.

Seuraavaksi tärkeysjärjestyksessä tulee liikkumiseen käytetty energia ja ruoan kautta tapahtuva välillinen energiankulutus. Esimerkiksi sähköauto on energiatehokkaampi kuin polttomoottorilla varustettu auto. Energiatehokkainta on tietysti valita kävely tai pyöräily jos suinkin mahdollista, joukkoliikennettä unohtamatta.