Myönnän. Megawatit ovat minulle vaikeita, muodottomia kuin Muumimaailman hattivatit. Joku luku megawatteina ei kerro minulle mitään.

Suhteutettuna megawatit voivat hahmottua selkeämmin.  Onko 130 gigawattituntia paljon vai vähän? Sen verran tuottaa vuodessa vesivoimaa Ahvenkosken voimalaitos Pyhtäällä. Mihin se riittää?

Vaikkapa yli miljoonan kannettavan tietokoneen näppäilyyn vuoden ajan, 8 tuntia päivässä. Jääkaappipakastimia tuolla määrällä saa pidettyä kylmänä vajaa kolmesataa tuhatta kappaletta.

Pyhtäällä asukkaita on reilut viisituhatta, joten vesivoimalan tuotannolla voidaan kattaa koko Pyhtään kunnan sähkönkulutus lähes kolminkertaisena. Kerrostalokaksioiden sähkönkulutuksessa se riittää peräti 65 000 kodin vuoden tarpeisiin. Se on jo aika paljon, eikö? Jos sama määrä megawatteja käytetään sähkölämmitteisten omakotitalojen energiankulutukseen, luku putoaa 6 000 kotiin.

Kaiken kaikkiaan helsinkiläiset käyttävät sähköä noin 4 500 gigawattituntia vuodessa, paljon enemmän siis kuin pieni Pyhtään kunta.

Lämmössä megawatteja voi suhteuttaa näin: Helsingin Kalliossa, Katri Valan puiston alla lämpöpumppu tuottaa puhdistetun jäteveden lämmöstä 300 gigawattituntia kaukolämpöä vuodessa. Se vastaa Forssan kokoisen kaupungin vuotuista lämmöntarvetta. Helsingissä Katri Valan laitoksen tuotannolla voidaan lämmittää 75 000 kerrostalokaksiota.

Laitoksen osuus on noin 3 prosenttia Helsingissä vuosittain tarvittavasta lämmöstä. Suurin osa kaukolämmöstä, noin 6 700 gigawattituntia, tuotetaan Helsingissä tehokkaissa yhteistuotantolaitoksissa Vuosaaressa, Hanasaaressa ja Salmisaaressa.

Hattivatit ovat mystisiä, mutta niillä on yksi helposti muistettava piirre: ukonilmalla ne varaavat itseensä sähköä, ja silloin niistä voi saada jopa hengenvaarallisen sähköiskun. Siitäkö mieleni yhdistää hattiwatit ja megawatit toisiinsa?