Bioenergian tulevaisuuden tärkeitä avainsanoja ovat aurinko, energiansäästö ja energiatehokkuus, jätteiden hyötykäyttö sekä kiertotalous, selvisi Helenin teettämästä tutkimuksesta. Helenin ja energia-alan kannalta kriittistä on, minkälaisiksi EU:n biomassan kestävyyskriteerit muodostuvat.

Kysyimme keväällä asiantuntijoiden näkemyksiä bioenergian tulevaisuudesta vuonna 2036. Vastaajien (151 kpl) tausta oli laaja-alainen: kyselyyn vastasi muun muassa energia- ja bioenergia-asiantuntijoita, tutkijoita, virkamiehiä, mediaa, ympäristöjärjestön edustajia, poliitikkoja ja Helenin yhteistyökumppaneita.

Tulevaisuus on auringossa

Tulevaisuuden tärkeimmiksi energiamuodoiksi valikoitui kyselyssä samat kuin kansainvälisen energiajärjestön, IEA:n, tarkasteluissa: aurinkoenergia ja energiansäästö. Bioenergiamuodoista etenkin metsäteollisuuden ja maatalouden sivutuotteet, kuten sahanpuru, puun kuori ja lietteet, koettiin muuta bioenergiaa tärkeämpänä. 

Helenkin näkee nämä erityisen tärkeiksi. Olemme ensimmäisten joukossa allekirjoittaneet uudet energiatehokkuussopimukset. Olemme myös vahvasti mukana aurinkoenergian kehityksessä omilla, Suomen suurimpiin lukeutuvilla Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimaloilla, sekä uusilla rahoitushankkeilla. Olemme myös osa kiertotaloutta: tuotamme kaukolämpöä jätteistä tehdyllä biokaasulla ja puhdistetun jäteveden hukkalämmöllä.

Energia-ala muuttuu

Megatrendeistä nousivat esille ilmaston lämpeneminen, uusiutuvat raaka-aineet ja digitalisaatio. Näiden arvioitiin olevan todennäköisiä ja vaikutukseltaan koko energia-alalle merkittäviä.

Toimintaympäristön trendeistä energia-alalle merkityksellisiksi nähtiin uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinaa sotkeva vaikutus, kaupungistuminen, aurinkoenergian tekniikan kehitys ja investointien halpeneminen sekä puun energiakäytön kyseenalaistaminen.

Aurinkopaiva

Suomessa ja pääkaupunkiseudulla suurimmat vaikutukset arveltiin olevan päästökaupan nousevalla hinnalla, kuluttajien energiakäytön muutoksilla, hitaalla talouskasvulla, puukaupan organisoitumisella raaka-ainesaannin turvaamiseksi sekä kuntien kunnianhimoisilla kasvihuonekaasutavoitteilla.

Vastaajat kyseenalaistivat bioenergian osalta sitä, mitä jakeita polttoon olisi soveltuvaa käyttää. Voidaanko tukkipuista tuottaa energiaa, vai keskitytäänkö sivutuotteisiin? Helenin voimalaitoksissa poltettava suomalainen pelletti on valmistettu metsäteollisuuden sivutuotteista: puun kuoresta, kutterinlastusta, sahanpurusta ja metsätähteestä.

Biokaasulla tuottamamme kaukolämmön raaka-aineena on biohajoava jäte. Raaka-ainepohjaa on mahdollisuus laajentaa peltobiomassaan, karjanlantaan ja metsäteollisuuden sivuvirtoihin.

Poliittiset päätökset eivät ohjaa oikeaan suuntaan

Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että veroratkaisujen tempoilu jatkuu myös tulevaisuudessa. Sen sijaan vastaajat kyseenalaistivat sen, että fossiiliset polttoaineet säilyisivät kilpailukykyisinä ja että bioenergia tasaisi alueellista eriarvoisuutta.

Selvitimme myös tabuja, eli asioita, joista ei syystä tai toisesta haluta keskustella. Tabut jakoivat mielipiteitä.

Samaa mieltä oltiin siitä, että poliittiset päätökset ohjaavat heikosti tai sitten ne ohjaavat vastoin tavoitteita. Sen sijaan ristiriitaisia näkemyksiä saivat seuraavat väittämät: bioenergian korjuu on aina kestävää, kannattavaa energiabisnestä ei synny ilman tukia ja puun poltto vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Kommenteissa nousi esille myös se, että biomassan resurssien rajallisuus sivuutetaan ja että tavoitteiden kansallismielisyyttä ei kyseenalaisteta.

EU:n kestävyyskriteerit kriittiset Helenille

Helenin ja koko toimialan kannalta kriittistä on näillä näkymin loppuvuodesta linjattavat EU:n biomassan kestävyyskriteerit. Näkemyksemme mukaan Suomen metsänhoito on kestävällä pohjalla. Jopa 90 % metsistä on saanut kestävän metsänhoidon sertifikaatin. Energiapuu tuotetaan yleisesti harvennuskohteista, huonolaatuisesta puusta, hakkuutähteistä tai teollisuuden sivutuotteista.

Ymmärrämme kuitenkin laajemman huolen biomassan polttamisen kestävyydestä ja olemmekin biomassan osalta kartoittaneet kiertotalousmahdollisuuksia. Olemme myös mukana kestävän biotalouden tutkimuksessa ja keskusteluissa. Marraskuussa järjestämme keskustelutilaisuuden biomassan alkuperästä ja kestävyydestä; ilmoittaudu mukaan kutsulistalle.

Kyselyn tulokset antavat meille tärkeää tietoa sidosryhmien ja asiantuntijoiden näkemyksistä ja biomassaan liittyvistä heikoista signaaleista. Biomassan parissa päivittäin työskentelevänä on hyvä saada toisaalta vahvistusta omille näkemyksille, toisaalta sparrausta uuteen ajatteluun.

 

Lähde: Helen bioenergiaskenaariot 2036 ennakkokysely yhteistyössä Tarja Meristö, Laurea, ja Jyrki Kettunen, DaWo Oy.