Samalla kun keskustelu käy vilkkaana siitä, kuinka paljon uusiutuvia lisätään, miten energiaa tulevaisuudessa tuotetaan ja kenen vastuulla tämä kaikki on, olisi hyvä miettiä, tulisiko meidän, energian loppukäyttäjien, olla fiksuja ja vastuullisia?

Silloin kun energiantuotanto on itsestä kiinni, kuten vaikkapa kesämökin saunan lämmittäminen, minne itse kannamme polttopuut, on energian järkevä käyttäminen päivänselvää.

Kun Energiatorilla puhumme energian säästämisestä sekä energiatehokkuudesta, etenkin torilla vieraileville peruskoulun 7. luokkalaisille, on otsikon kysymyksen kuullut muutaman kerran. Olemme tottuneet siihen, että sähköä tulee aina pistorasiasta ja lämpö tulee pattereista. Samaan aikaan jo nuorimmatkin ovat kuulleet sanan ilmastonmuutos, kuinka suuri merkitys sillä on jo nyt ja tulee olemaan etenkin heidän elinaikanaan.

Onko ilmastonmuutos saanut jo sellaiset mittasuhteet, että hyvin usein me, nuoremmat sekä vanhemmat, koemme sen olevan jotain niin suurta, että omat tekomme ovat kuin lumihiutale pohjoisnavalla?

Olisiko mahdollista, että jos vain sisäistäisimme energiafiksuuden samalla tavalla kuin turvavyön laittamisen autoa ajaessa (pieni teko, jolla voi olla arvaamattoman suuret vaikutukset), voisimme saavuttaa yhdessä asioita, joilla on vaikutusta?

Patterin_saato

Matkapuhelimen latauksen energiankulutusta harvempi tulee miettineeksi, vaikka joudummekin lataamaan älypuhelimemme päivittäin. Latauksella ei ole rahallisesti suurta merkitystä, koska huomattavasti suurempi lasku tulee teleoperaattorilta. Mutta kuinka moni muistaa ottaa latauslaitteen pois pistorasiasta lataamisen jälkeen? Mikä merkitys kaikkien latauslaitteiden hukkaenergialla on, yhdessä?

Uusien säännösten mukaan uudet latauslaitteet saavat kuluttaa valmiustilassa virtaa enintään 150 mW. Tämä tarkoittaa (olettaen että päivittäinen varsinainen 2 tunnin lataus jätetään huomiotta), että turhaan pistorasiassa kiinni oleva latauslaite kuluttaa vuodessa 1,2 kWh, eli rahallisesti pyöristettynä 20 senttiä vuodessa. Mutta kun samaan aikaan pelkästään Suomessa on yli 6 miljoonaa matkapuhelinta, mikäli kaikki näiden puhelinten latauslaitteet olisivat jatkuvasti kiinni pistorasiassa, olisi niiden yksinomaan valmiustilaan kuluttama energia jo 7 200 000 kWh, eli 7,2 GWh.

Mitä tämä täysin turhaan kulutettu energiamäärä tarkoittaa käytännössä? Helsingin Energian Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitosten yhteenlaskettu sähköntuotantoteho on 380 MW, joten näiden voimalaitosten tulisi tuottaa sähköä 19 tunnin ajan, jotta saisimme Suomen kaikkien latureiden valmiustilan vaatiman “hukkaenergian” tuotettua!

Tämä ero siis pelkästään sillä, otammeko matkapuhelimien laturin irti pistorasiasta – kuinka paljon muita vastaavia laitteita kotoa löytyykään, joiden käytössä voimme olla fiksuja ja näin osaltamme vaikuttaa enemmän kuin arvaammekaan.

Innostavaa Energiansäästöviikkoa – olkaamme vastuullisia energiankäyttäjiä, joka viikko!