Helsingin tulevissa energiaratkaisuissa yksi keskeinen kysymys on se, miten lämmönkulutus kehittyy, koska yli 90 % Helsingin lämmitystarpeesta hoidetaan kaukolämmöllä.  Jos kehitysohjelmassa  päädytään Hanasaaren korvaavan tuotannon rakentamisvaihtoehtoon eli Vuosaari C -voimalaan, niin sen mitoitus on myös ratkaistava.

Energiatehokkuus paranee

Energiatehokkuus kehittyy kaiken aikaa. Erilaiset koneet ja laitteet kuluttavat muun muassa energiamerkintöjen ansiosta koko ajan vähemmän sähköä. Toisaalta laitteita hankitaan aiempaa enemmän.

Energiatehokkuus paranee myös sekä uudisrakentamisessa  että korjausrakentamisessa. Toisaalta samaan aikaan Helsinki kasvaa voimakkaasti ja uutta lämmitettävää rakennustilavuutta syntyy vastaavasti lisää.

Toimitusvarmuutta ei saa unohtaa

Hurjimmat energiatehokkuusvisionäärit heittävät jopa ajatuksen, että energian kulutus Helsingissä vähenee niin paljon, ettei uutta korvaavaa tuotantokapasiteettia edes tarvita. Vastuullinen energiayritys ei voi kuitenkaan lähteä toivotaan toivotaan -periaatteella rakentamaan tulevaisuutta.  Kylmässä Suomessa asiakkaiden lämmönsaanti on varmistettava kaikissa olosuhteissa.

Helsingin Energia pyrkii omalta osaltaan edistämään niin asiakkaiden kuin oman toiminnan energiatehokkuutta, mutta huolehtii  samalla  myös energian toimitusvarmuudesta.  Meidän oma perusarvio lämmöntarpeen kehittymisestä Helsingissä lähtee siitä ajatuksesta, että se pysyy suunnilleen nykytasolla vuoteen 2030 asti ja kääntyy sen jälkeen loivaan laskuun. Mitoituslaskelmissa varaudumme toki myös tätä voimakkaammin laskevaan trendiin.