Helsingin Energian ympäristötiimi kävi hahmottelemassa Metsä Woodin Vilppulan sahalla, millaiset raamit tarvitaan liikuttelemaan miljoona kiintokuutiometriä puuta vuodessa. Helsingin Energian voimalaitoksilla saman verran puuta nähdään vuoden 2020 jälkeen.

Saimme samalla tutustua vieressä sijaitsevaan Suomen suurimpaan pellettitehtaaseen, joka käyttää raaka-aineenaan kaiken sahalla syntyvän sahanpurun. Sen lisäksi Vapon omistamalle tehtaalle tuodaan yhtä paljon sahanpurua muualta. Ulos tulee saman verran pellettiä tunnissa kuin mitä Hanasaari B koepolttojen aikana tunnissa polttaa: 13 tonnia.

 

Sahan päätuotteita ovat laudat ja lankut. Niiden lisäksi se tuottaa haketta selluteollisuudelle sekä  kuorta, jota polttamalla kuivataan pelletin valmistuksessa käytetty sahanpuru.

Kuvan keossa on arviolta 1000 tonnia pellettiä. Sekä Salmisaaren että Hanasaaren tonteille on tulossa siilot noin kolmanneksen suurempaa kasaa varten vuoden 2014 lopulla. Ne mahdollistavat kivihiilen korvaamisen pelleteillä 5–10 prosentin osuudella.

Mikä on pelletin energia- ja hiilidioksiditase? 

Kuinka paljon pellettien valmistukseen sitten kuluu energiaa? Vapon pellettiliiketoiminnan johtaja Martti Savolainen kertoi, että kuljetus- ja valmistusketju vie heidän tuotteissaan energiamäärän, joka on noin  18 prosenttia pelletin energiasisällöstä. Reilut 80 prosenttia puun alkuperäisestä energiasta on siis pelletissä vielä tallella.

Toinen kiinnostava kysymys on, miten paljon pelletin poltossa syntyy hiilidioksidipäästöjä. Pelletin polttamisen hiilidioksidipäästöt ovat laskennallisesti 0 g/kWh, sillä bioenergia katsotaan hiilidioksidineutraaliksi. Hiili sitoutuu uudelleen kasvavaan biomassaan.

Kuvassa on vaikea yhdellä kertaa näyttää, miten paljon on miljoona kiintokuutiometriä puuta. Yhdistetyllä saha-, voimalaitos- ja tehdasalueella kävellessään ympäristötiimiläiset kertoivat kuitenkin tajunneensa, miten ison mittakaavan toiminnasta on kyse. Kuljetin- ja muista ratkaisuista saatiin vertailukohtaa ja lisää inspiraatiota suunnitella systeemit, joiden avulla puu virtaa sujuvasti osaksi myös helsinkiläisten energiaa.