Elektroniikkamessut Berliinissä

Elektroniikkamessut levittäytyivät myös kaupungille.

Vuoden energiaopiskelija Lotta Punkanen kävi tutustumassa kuluttajaelektroniikkamessuihin Berliinissä. Mitä ajatuksia messut Lotassa herättivät?

Ei turhaan sanota Saksan olevan messujen luvattu maa: messunoviisina olin vähintäänkin vaikuttunut ja ooh-huokauksia herättivät lukuisat huikeat esitykset ja esillepanot aina valtavasta hedelmäseinämästä yrttikatokseen, vesiputouksen muodostamiin mainoslauseisiin, taikuriin ja satoihin massiivisiin tv-ruutuihin. Useampi kymmenen messusalia pursuili monenmoista kodinkonetta älykkäistä pyykinpesukoneista hiuskihartimiin ja älypuhelimista tietokoneisiin.

Kautta hallien teemana tuntui olevan nimenomaan älykkyys ja helppous: hammasharja ajattelee puolestasi ja astianpesukone tiskaa hennoimmatkin kristallilasisi. Olipa esillä myös pyykinpesukone, jolla voi pestä esimerkiksi taannoisten jalkapallon MM-kisojen kärkijoukkueidenkin käyttämät, Adidaksen suunnittelemat älykkäät urheiluvaatteet. Vaatteista mainittakoon, että niissä on integroituna muun muassa matka-, syke- ja nopeusmittarit, joiden perusteella valmentaja voi tabletiltaan katsoa tilanteen ja tehdä pelaajavaihdokset sen perusteella.

Menomatkalla luin Finnairin Bluewings-lehdestä Alexander Stubbin kolumnin, jossa hän kertoi ajatuksiaan lukemastaan Smarter than you think -kirjasta. Hänen mukaansa teknologia vapauttaa ihmisen muistia ja ajattelua entistä haastavampiin prosesseihin, ja rohkaisikin meitä olemaan ennakkoluulottomampia kehityksen suhteen.

Allekirjoitan Stubbin sanat ennakkoluulottomuudesta teknologian luomien mahdollisuuksien suhteen. Samalla kuitenkin messuja kierrellessäni päässäni soi väistämättä Leevi and The Leavingsin Onnelliset. Tarvitsemmeko me oikeasti aina vain älykkäämpiä ja hienompia laitteita? Kauppatieteilijänä allekirjoitan ehdottomasti talouskasvun merkityksen hyvinvoinnillemme, mutta mielestäni sen luominen elektroniikkaa jatkuvasti uudempaan vaihtamalla on keinotekoista. Nopeasta syklistä ja lyhyestä käyttöiästä sekä kojeiden kasvavasta määrästä hyötyvät kenties lyhyellä tähtäimellä sekä kuluttajat että valmistajat ja sähköntuottajat, mutta pitkällä tähtäimellä tällainen toiminta ei ole kestävää. Aivan kuten Suomen valtio on velkaantunut ulkomaille, velkaannumme me jatkuvasti ympäristölle. Eikä se loputtomiin meille luottoa anna.

Energiamessut_3

Olen vahvasti sitä mieltä, että tieto luo tarpeen. Sähköntuotannon ja internetin merkitys kehitykselle on kiistaton, ja koen älypuhelimen tehostaneen asioiden hoitamista. Tai ainakin helpottaneen, sillä vaikka hoidettavan asian voisi puhelimen avulla hoitaa vartin sijaan minuutissa, niin jos sen päälle menee puoli tuntia Instagramissa, en ole enää aivan varma tehokkuudesta.

Ja nimenomaan tehokkuudesta talouskasvu ja energiakestävyys syntyvät: siitä, että hoidetaan tarvittavat asiat mahdollisimman nopeasti mahdollisimman vähin resurssein. Ja keskitytään sitten oleelliseen: onnellisuuteen. Teknologia ja elektroniikka voivat varmasti tukea sekä tehokkuutta että onnellisuutta, mutta kumpaakaan ei niille voi kokonaan ulkoistaa. On meidän omalla vastuullamme tarvittaessa irroittaa kotiteatterin johto pistorasiasta. Ympäristön, talouden ja oman hyvinvointimme tähden.

 

Vastikään Aalto-yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Lotta Punkanen valittiin keväällä 2014 Vuoden energiaopiskelijaksi. Hän kannustaa ihmisiä suhtautumaan energiaan pelottoman uteliaasti ja rennon vastuuntuntoisesti.