Mistä ja miten biomassa tulee, miten sitä käsitellään ja kuljetetaan? Mitä vaikutuksia biomassan käytöllä on luontoon?

Biomassan kestävyydestä puhutaan paljon, myös EU-tasolla: sieltä on juuri tulossa esitys kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä. Tänään kokoonnuimme keskustelemaan bioenergian kestävyydestä Helenin sidosryhmistä koostuvalla asiantuntijaporukalla Salmisaaren voimalaitokselle.

salmisaari_

Helenin puheenvuoroissa kuultiin tämän syksyn tilanteesta. Johtaja Maiju Westergren kertoi, että tällä hetkellä Helen polttaa sivutuotteista valmistettua kotimaista pellettiä Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla.

Rakenteilla Salmisaareen on pelletin pölypolttoon perustuva lämpölaitos vanhan öljylämpökeskuksen tilalle. Uuteen lämpölaitokseen tulee Suomen suurin pellettikattila.

Helenin vanhempi asiantuntija Tea Erätuuli valotti pelletin elinkaarta ja alkuperää. Pelletin elinkaaren suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja polton hiilidioksidipäästöjen jälkeen, jotka nykyisin katsotaan nollapäästöisiksi, on sen valmistusprosessin vaatima kuivausenergia. Helenin käyttämät pelletit tulevat tällä hetkellä Suomesta ja ne on valmistettu sahateollisuuden sivutuotteista. Helen on jo nyt Suomen suurin pelletinkäyttäjä. Huolena onkin, että kun biomassainvestoinnit lisääntyvät Suomessa, kaikille ei riitä kotimaista pellettiä.

Biopolttoaineiden käytön lisäksi Helen investoi merkittäviä summia ilmastoneutraaliin energiantuotantoon. Helsingissä on maailman suurimpiin kuuluva lämpöpumppulaitos ja uuden teollisen mittakaavan lämpöpumppulaitoksen rakentaminen on käynnissä. Lämpöpumppujen avulla saadaan jo nyt tuotettua noin 7 % pääkaupungin kaukolämmöstä.

Muita Helenin tulevaisuuden investointeja vielä suunnitellaan. Selvityksiä on tehty laajasti isosta monipolttoainevoimalaitoksesta kortteli- ja talokohtaisiin ratkaisuihin. Tulevaisuuden energiaratkaisuissa kiertotalous ja kestävyys ovat avainasemassa.

Energiateollisuuden asiantuntija Jukka Makkonen toi kommenttipuheenvuorossaan esille huolen siitä, saammeko EU:sta uskottavat kestävyyskriteerit biomassalle. EU-maiden lähtökohdat eroavat toisistaan ja kestävyyskriteerien suojaava vaikutus on pieni, kun taas niiden hallinnollinen taakka on merkittävä. Vastuu kestävyyden osoittamisesta on biomassaketjun toimijoilla ja etenkin energayhtiöillä.

Makkonen toivoo, että olemassa olevaa metsäsertifikaattijärjestelmiä (PEFC, FSC) voidaan hyödyntää. Makkosen kommentit ovat myös Helenin kannalta relevantteja.

WWF:n suojeluasiantuntija Annukka Valkeapää muistutti puubiomassan rajallisuudesta. Biomassan käytössä on huolehdittava myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Valkeapää nosti esiin WWF:n julkaisemasta Living Planet -raportista selkärankaisten määrän kehityksen; esimerkiksi elinympäristöjen katoaminen vaikuttaa selkärankaisten määrän vähentymiseen luonnonvarojen liikakäytön seurauksena.

Valkeapään mukaan Suomen biotalouden haasteet ovat sekä luonnon monimuotoisuuden että hiilivarastojen turvaamisessa. WWF näkee suomalaisen metsätalouden laajamittaisena ja intensiivisenä. WWF:n mukaan puubioenergia ei ole hiilineutraalia lähivuosikymmeninä. Valkeapää nosti esille tärkeitä asioita, joita Heleninkin on kuunneltava herkällä korvalla, jotta saavutetaan kestävä energiatulevaisuus.

Yleisöä kiinnosti muun muassa sähköautoilun tulevaisuus ja lämpöpumput. Miten Helen suhtautuu esimerkiksi maalämpöön? Maiju Westergrenin mukaan lämpöpumppuja ei nähdä Helenillä uhkana vaan mahdollisuutena. Maalämpöä osana hybridilämmitysjärjestelmää on kokeiltu Sakarinmäessä.

Vilkasta keskustelua käytiin myös pelletin kuivaukseen käytetystä energiasta; Suomessa pelletti kuivataan pääsääntöisesti bioenergialla, Venäjällä se tehdään maakaasulla. Pelletin hintavertailu kiinnosti; Maiju Westergren kertoi, että pelletillä on kansainvälinen markkinahinta. Esimerkiksi hake on enemmän paikallinen tuote.

Tilaisuuden jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus tutustua pelletin polttoon käytännössä: marraskuun huuruisena pakkaspäivänä Salmisaaren voimalaitos tuotti sekä sähköä että lämpöä, ja pellettiä tuotiin rekkalastillinen lisää tutustumiskierroksen aikana. Osa keskustelijoista jatkoi matkaa BEST-ohjelman (Sustainable bioenergy solutions for tomorrow) loppuseminaariin, jossa Helen on ollut mukana kestävyystyöpaketin laatimisessa.

 

salmisaari_2016