Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko

Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko

Helsingissä asuu yli 600 000 ihmistä. Tällainen väkiluku tarvitsee merkittävän määrän sähköä ja lämpöä. Miten se on järkevää tehdä?

Tällä hetkellä suurin osa helsinkiläisistä kodeista, yli 90 prosenttia, lämmitetään kaukolämmöllä, joka on tuotettu Helsingissä. Vuosaaren, Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksissa lämpöä tuotetaan samassa prosessissa sähkön kanssa. Samasta polttoainemäärästä saadaan yhteistuotannossa enemmän energiaa hyötykäyttöön verrattuna siihen, että sähkö ja lämpö tuotettaisiin erikseen.

Helsingin yhteistuotantovoimalaitoksissa polttoaineen energiasta käytetään hyödyksi yli 90 prosenttia. Esimerkiksi Saksassa ja Kiinassa on runsaasti kivihiilivoimaloita, joilla tuotetaan pelkästään sähköä. Niiden käyttämästä polttoaineesta saadaan energiaa talteen vain noin kolmasosa. Sähkön tuotannon yhteydessä syntyvä lämpö lauhdutetaan ilmaan harakoille tai veteen kaloille.

Lämpökeskukset täydentävät yhteistuotantoa

Kylminä pakkaspäivinä pääkaupunkiin tarvitaan vielä lisää lämmitystehoa voimalaitosten lisäksi. Lämpökeskuksia on 11 eri puolilla kaupunkia. Ne varmistavat sen, että kodit pysyvät lämpiminä myös poikkeustilanteissa: huippupakkasilla tai voimalaitosten mahdollisissa tuotantohäiriöissä.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto perustuu energiatehokkuuteen ja energian hyötykäyttöön. Se on hyvä tekniikka, jota voidaan edelleen parantaa polttoainevalikoimaa kehittämällä ja laajentamalla. Kivihiilikattilassa palaa jo pelletti, tulevaisuudessa ehkä myös biohiili ja maakaasuverkossa voi jatkossa kulkea myös biokaasu.

Tutustu tarkemmin yhteistuotantoon uusimman Helen-lehden viimeisellä aukeamalla!