Jokakeväinen katupöly on kutittanut taas monen nenää. Katupöly onkin Helsingissä isompi ongelma kuin energiantuotannon vaikutukset ilmanlaatuun.

Ilmansuojelussa EU:ssa ollaan joka hetki matkalla parempaan ilmanlaatuun. Päästökattodirektiivin vaikutusaikatauluissa ovat vuodet 2010, 2020 ja 2030. Onko tällä direktiivillä vaikutusta Helsingin energiantuotantoon?

Salmisaari_ilmakuva_2

Ei suoranaisesti ole, sillä toinen direktiivi, teollisuuspäästödirektiivi, pitää huolen siitä, että kansallisesti ja pääkaupungissamme olemme päästöjen vähentämisuralla vuosina 2016-2023.

Paraneeko Helsingin ilmanlaatu? Kyllä jonkin verran, mutta valitettavasti niin vähän, että sitä on mittauksin vaikeata havaita. Sen verran vähäisiä keskitetyn energiantuotannon vaikutukset ilmanlaatuun paikallisesti ovat.

Hyöty ylittää maan rajat

Merkittävimmät positiiviset vaikutukset aiheutuvat koko Euroopan päästöjen vähenemisestä. Eli direktiivit purevat koko Euroopan alueella, ja päästöjen kaukokulkeutuma Suomeen vähenee. Laajoilla luontoalueilla hapan ja rehevöittävä laskeuma vähenee EU:n ilmansuojelutoimien seurauksena myös Suomessa. Myös kaukokulkeutuman aiheuttamat pienhiukkaspitoisuudet pienenevät. Kääntäen voidaankin todeta, että vaikka paikallisesti päästöjen vähentämisen vaikutuksia on vaikea mitata, hyöty on kuitenkin olemassa ja se ylittää maan rajat. Päästökattodirektiivi perustuu koko EU:n ilmansuojelutilanteen mallintamiseen, joka on tuottanut keskenään kohtuulliset päästöjen vähentämistavoitteet eri EU:n jäsenmaille.

Hassua on kuitenkin se, että vaikutuksiltaan päällekkäinen teollisuuspäästödirektiivi hoitaa tavoitteeseen pääsyn, ei niin kuin päästökattodirektiivi päästökuplan alla kansallisesti järkevästi, vaan laitos- tai jopa kattilakohtaisesti pakottaen ankarien päästörajojen noudattamiseen.

Eikä paikallinen ilmanlaatu enää parane, vaikka rahaa kuluu suuria määriä, kokonaisuuden kannalta kustannustehottomasti. Eikä todellinen laaja ongelma, kevätpöly, yhtään vähene Hesassa näiden toimien seurauksena.