Bioenergian tulevaisuus on iso kysymys niin Helenille kuin koko Suomelle. Pureuduimme aiheeseen Ympäristöpäivässä torstaina 25.8.2016.

Ennen seminaaria tutustuimme bioenergian nykyisyyteen ja lähitulevaisuuteen Salmisaaressa. Salmisaaren voimalaitoksessa poltetaan pellettejä seospolttona ja voimalaitoksen viereen rakennetaan pellettilämpölaitos.

Ympäristöpäivän avauspuheenvuorossa Helenin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Maiju Westergren kertoi bioenergian roolista Helenin energiaratkaisuissa.

”Helen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja ainakin alkuvaiheen ratkaisuna on lisätä merkittävässä määrin biopolttoaineiden käyttöä.”

”Hanasaaren lämmöntuotantokapasiteetin korvaaminen on Helenin lähivuosien isoin haaste. Hihat on kääritty ja työ aloitettu. Pelletit palavat jo seospolttona Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksissa. Ja kuten tämän päivän laitosvierailulla useat näkivät, Salmisaareen rakennetaan parhaillaan 100 MW:n pellettilämpökattilla.

Biopolttoaineet eivät ole Helenin ainoa ratkaisu, kun etenemme vaiheittain kohti tavoitettamme, ilmastoneutraalia tuotantoa. Panostamme myös lämpöpumppuihin, aurinkoenergiaan, energian varastointiin sekä asiakaspään ratkaisuihin.”

Ymparistopaiva

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen valotti metsien suurta merkitystä Suomen ilmastopolitiikalle ja kertoi EU:n 2030 energia- ja ilmastokehyksestä. Tälle vuodelle odotetaan vielä ehdotuksia Energiaunionista ja kestävyyskriteereistä kiinteälle biomassalle.

Tiilikainen kertoi, että Suomessa puupolttoaine saadaan pääasiassa metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivutuotteista. Metsille on tulevaisuudessakin paljon muuta kuin energiakäyttöä. Lopuksi Tiilikainen painotti erityisesti energiatehokkuuden kehittämisen tärkeyttä.

Tiilikainen

 

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri laajensi keskustelua Suomesta Eurooppaan ja bioenergian älykkääseen käyttöön. Hänen mukaansa kuluttajpuolelle on tulossa paljon uusia ratkaisuja, ja keskustelu energiaköyhyydestä nousee monissa maissa, kuten Iso-Britanniassa.

Kumpula-Natri muistutti, että bioenergia on edelleen tärkein uusiutuvan energian muoto Euroopassa. Hän uskoo, että bioenergialla tulee olemaan tärkeä rooli energiantuotannossa myös tulevaisuudessa, vaikkei tulevaisuutta voikaan laskea yksin bioenergian varaan.

Kumpula-Natri painotti myös energiatehokkuuden tärkeyttä. Helsinkiläinen itsestäänselvyys kaukolämpö ansaitsisi suuremman jalansijan myös muualla Euroopassa.

WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen toi keskusteluun mukaan luonnon näkökulman. Hänen mukaansa bioenergialla on tulevaisuudessakin rooli, mutta se on rajallinen. Luukkonen painotti, että Suomen nykyinen metsätalous ei ole kestävää – vaikka metsät kasvavatkin enemmän kuin niitä hakataan, sillä lajit uhanalaistuvat.

WWF:n tekemän laskelman mukaan suomalaisen metsätalouden kestävyyttä voidaan merkittävästi lisätä nykyisen hakkuumäärän puitteissa kattavan suojelualueverkoston ja parempien metsätalouden käytäntöjen avulla.

 

  Jari Luukkonen: Mitä metsä kestää? Bioenergian rajallinen rooli. from Helen

Lopuksi asiantuntijamme Maiju Westergren, Tea Erätuuli ja Perttu Lahtinen toivat esiin Helenin näkökulmia ja ajankohtaisia hankkeita. Valmisteilla oleva hallituksen ilmasto- ja energiastrategia sekä EU:n kiinteän biomassan kestävyyskriteerit nähtiin tärkeinä tulevaisuuden viitoittajina. Bioenergian lisäksi aurinkoenergia, sähkön ja lämmön varastointi, kysyntäjousto ja etenkin energiatehokkuus ovat ratkaisuja, joita käytämme ja kehitämme myös tulevaisuudessa.

Ympäristöpäivä on ohi, mutta keskustelu jatkuu. Seminaarin voi seurata myös jälkikäteen Twitterissä hashtagilla #biotulevaisuus. Tekemämme asiantuntijakyselyn alustavia tuloksia löydät täältä. Jatkamme keskustelua biomassan kestävyydestä sidosryhmiemme kanssa marraskuussa, ilmoittaudu mukaan kutsulistalle.

 

Edit 29.8.2016: Lisätty Kimmo Tiilikaisen esitys.